Käytiin tänään vierailemassa läheisella kanailijalla... ei uskois et noi on ihan oikeita... tai et voi ihan tosi olla niin erilaisia kanoja. Kuten tämä harrastaja kertoikin, suomessa mentaliteetti on ollut kasvattaa vain syötäväski kelpaavaa, ei koristeiksi, ennen vanhaan siis.. muualla taas kehitelty ties mitä: silkkikukko ja jotain seeprakukkoja (oliks noi plymoth rockeja tai jotain muita, hyvia padassa kuulemma...) en mä muista, niitä oli tsiljoona erilaista :) ai niin, tuon silkin liha on sinistä... mieti sitä lautasella :O


Voipi kanala jäädä pieneksi aika pikaiseen, kun tälläisiä hauskuuksiä löytää. Mutta ne pienet käppänät (kotchit?) vasta hauskoja olikin, niitähän mahtuu oikeesti kaks tusinaa kymmenen normikanan tilalle? (siis tuo kääpiö keskellä)

Kiitos Gizzmolle kun esitteli meille farmiaan ja antoi luvan käyttää kuvia. Nämä nopsaan otettuja, mutta ah, niin hauskoja :)